Kun enkelit ottivat ohjat – oma vuoteni 2025

Kerron nyt teille omasta viime vuodesta.  Vuosi 2025 oli vauhdikas ja merkityksellinen. Monet pitkään muhineet asiat konkretisoituivat viimein todeksi. Tekstissä on useampi usko tai älä -hetki – mutta kyllä, kaikki on tapahtunut mulle oikeasti. Tämä on minulle nykyään melko tavallista arkea, vaikka ymmärrän hyvin, että monen korvaan se saattaa kuulostaa vähintäänkin erikoiselta. Pyydän silti kunnioitusta kokemaani ja elämääni kohtaan, vaikka et kirjoittamaani hyväksyisikään. Tavoittakoon tämä ne, joiden on tarkoituskin. Minulla on nollatoleranssi kaikenlaiseen kiusaamiseen. 

Vuosi alkoi mediaalisen peruskurssin päättymisellä – ja sitä seuranneella, hyvin tietoisella päätöksellä jatkaa omaa kutsumustyötäni. Tämä johtikin siihen, että valon auttajat aktivoituivat ja alkoi tapahtua.

Kotona hiljentyessäni meditaatioon, ilmestyi yhtäkkiä eteeni kaunis enkeli, joka laski syliini kultaisen valopallon ja kertoi samalla sanasta sanaan rukouksen, joka aktivoi parantavan energian hoidon virtauksen. Hän sanoi, että voin hoitaa energialla kaikkia ihmisiä ja elämiä olivatpa he missä päin maailmaa tahansa. Koen, että tämä oli lahja enkeleiltä ja olen hoitanut ihmisiä ja lemmikkejä tällä kauniilla, kultaisella energialla nyt siitä lähtien.

Ennen Balin matkaa tapahtui seuraava merkittävä asia. Uuden yritykseni tilat löytyivät täsmälleen oikeaan aikaan, Arkkienkeli Mikaelin johdatuksella. Ensin hän ilmestyi unessani, näyttäytyen omalla vahvalla energiallaan, kuin ilmoittaakseen, että kohta tapahtuu jotain merkittävää. Muutaman päivän päästä lähdinkin katsomaan erästä tilaa Oulussa, josta olin nähnyt ilmoituksen netissä. Sisälle saapuessani, ajattelin, että tilan pohjaratkaisu oli ihanteellinen, mutta kunnoltaan tila oli enintäänkin vain tyydyttävässä kunnossa. Taisin huokaista itsekseni, että olisi mahdotonta saada sisustamisellakaan tilasta viihtyisää. 

Kotiin palatessani, ilmestyi Arkkienkeli Mikael jälleen eteeni. Hän ei sanonut mitään, mutta vei minut takaisin talon eteen, jossa tilat sijaitsivat (selvennykseksi, että  matkasin siis astraalitasolla / näin selvänäköisesti mitä tapahtui).  Hän lensi katon päälle ja levitti upeat siipensä kuin merkiksi juuri vastaanottotilojen yläpuolelle.  Ymmärsin merkin olevan se, että varaa vain tämä tila itsellesi ja että kaikki järjestyy. Kaikki etenikin poikkeuksellisen vaivattomasti. 

 Bali. Kauan odotettu häämatka mieheni Joukon kanssa. Romanttisen lomailun ja löhöilyn lisäksi siellä käynnistyi kuitenkin yksi iso ja kivulias sisäinen prosessi, joka kesti monta päivää, omaa arvottomuuttani käsitellen. Olen tehnyt varjotyötä itseni kanssa kohta 15 vuotta, ja tämä aihe on ollut harvinaisen sitkas ja monitahoinen. 

 Pyytäessäni viimein yläkerrasta armoa ja apua asiaan, ilmestyi itämaisen näköinen hahmo ampumaan jousipyssyllä kultaisen nuolen keskelle rintaani ja katosi. Kultainen energia levisi koko kehooni. Kyllä. Usko tai älä. En vaan tiennyt kuka tämä hahmo oli kun hän kävi, ihmettelin vain suuresti, että mitä ihmettä mulle taas tapahtuu! 

Kuulin balilaiselta mediaalisia kykyjä omaavalta ystävältäni, että kyseessä oli Brahma, hindulaisten pääjumala, koska hän oli juuri samalla hetkellä rukoillut häntä avukseni hankalassa tilanteessani ja hän tunnisti hänet antamastani kuvauksesta myös. Kiitos Brahma ja balilainen ystäväni ja Bali, maaginen paikka parantumiselle! 

Seuraavana päivänä Balilla tapahtui taas jotain aivan muuta, mutta yhtä hämmentävää. Uuden yrityksen nimi "tippui" käytännössä taivaalta. Koko päivän satoi viereeni valkoisia höyheniä, vaikka missään ei näkynyt lintuja. Olin pohtinut yritykseni uutta nimeä lähes kaksi vuotta – ja nyt se tuli kerralla, kirkkaana ja selkeänä. "Valon Siivin". 

Kun saavuin suomeen, oli vuokranantajani päättänyt vaihtaa vastaanottotilan lattiat vanhoista sinisistä muovimatoista kauniiseen ja kestävään vaaleaan laminaattiin. Olin iloisesti yllättynyt, kun tiloissa korjattiinkin pyytämättäni kaikki, mikä minua aiemmin häiritsi. On uskomatonta, kuinka enkeleiden kanssa järjestellessä kaikki vaan järjestyy parhain päin! 

Seuraavaksi alkoi vielä yrityksen vastaanottotilojen nimen pohdinta. Avajaiset olivat jo suunnitteilla  ja pyysin yläkerrasta apua ja kysyin suoraan, minkä nimen tilalle antaisin. Vastaus tuli heti pehmeällä energialla: "Voisiko se olla Pieni Enkelihuone? " Oma reaktioni oli välitön ja jyrkkä: "Ei, ei, ei. Ei voi olla. Se rajaa liikaa ihmisiä ulkopuolelle. Teen jo muutenkin työtä alalla, joka tavoittaa pienen marginaalin Suomessa."

Jatkoin nimen etsimistä kuukauden ajan. Aina kun keksin hyvän nimen, se oli jo varattu. Hermot meinasi mennä useampaankin otteeseen. Eräänä päivänä menin istumaan penkille Pyykösjärven rantaan – yhteen lempipaikoistani Oulussa – ja sanoin ääneen: "En muuten liiku tästä mihinkään ennen kuin se nimi on keksitty! Nyt autatte!"Ja taas kuului vastaus: "Pieni Enkelihuone. Sitä nimeä ei ole muilla" Olin aivan typertynyt itseeni, että AARRRGHHHHH, ja lätkäisin kämmenellä otsaani niin kuin Spede aikoinaan. Nimi oli ollut ehdotettuna koko ajan siinä. Oma mieleni ei vain ollut valmis hyväksymään sitä. Lopulta totesin, että olkoon sitten niin. Olinhan luvannut tehdä tätä työtäni yhteistyössä enkeleiden ja henkimaailman kanssa. Tässä sitä nyt ollaan – enkelileima otsassa loppuelämäksi ja kaikki. 

Syksymmällä, lomien jälkeen, toteutui vielä yksi kesäinen ajatukseni. Olin ajatellut juuri Helsingissä järjestetyn Kesäseminaarin aikaan, että jos joskus alkaisi mediaalinen jatkokurssi, jossa ohjaajina olisivat Harriet Piekkola ja Tuula Jukola-Nuorteva – Suomen huippumeedioita – hakeutuisin sinne välittömästi. Eikä aikaakaan, kun kurssista julkaistiin ilmoitus. Hain ja pääsin mukaan ryhmään. Tätä kirjoittaessani kurssi alkaa parin päivän päästä Helsingissä. Odotan innolla uusien asioiden oppimista ja taitojen syventämistä tulevan vuoden aikana. Toivon myös löytäväni yhä selkeämmin suunnan, johon tästä eteenpäin viedä omaa työtäni ja kutsumustani. Ehkäpä enemmän kurssien/ryhmien ohjausta tms..

Tiedän myös, että meille tulee huippuryhmä. Ihana päästä tutustumaan uusiin samanhenkisiin ihmisiin ja jakaa tätä kaikkea ystäväni kanssa, joka pääsi samaan ryhmään. 

Ja jos nyt tähän loppuun vielä kirjoitan pari toivetta lisää: toivottavasti tämän vuoden 2026 aikana pääsen vihdoin Arthur Findlay College:en vierailemaan ja opiskelemaan. Siellä on kuulemma mahtava energia ja henkiä nähtävissä paljain silmin enemmänkin.  

Ja jollain aikavälillä haluaisin myös Lorna Byrnen Sanctuary:n Irlantiin tutustumaan ja enkelienergioista nauttimaan sekä Amman Ashramiin Intiaan meditoimaan. Kun tämän nyt kirjaan tähän näkyväksi, niin eiköhän nämäkin joskus toteudu. Kiitos kiitos kiitos!  

Parempaa vuotta 2026 kaikille, toteutukoon kaikki hyvät sydämen toiveesi ja tuokoon se selkeyttä ja rakkautta elämän polullesi!

© Minna Hanhela 2026
Kaikki oikeudet pidätetään. Tekstien kopiointi, lainaaminen tai käyttö ilman lupaa on kielletty.