Tervetuloa lukemaan Matkaa meedioksi.
Tämä blogi on kokoelma tosia kokemuksia, muistoja ja oivalluksia vuosien varrelta – ajalta, jolloin oma maailmankuvani alkoi hiljalleen laajentua ja syventyä. Kerron matkastani meedioksi sellaisena kuin se on eletty: rehellisesti, maanläheisesti ja ilman turhaa silottelua.
Mukana on usko tai älä -hetkiä, enkelikohtaamisia, vierailuja henkimaailmasta sekä tilanteita, joita en olisi aikaisemmin osannut kuvitellakaan todeksi. Samalla tämä on tarina kasvusta – siitä, miten opin katsomaan elämää ja todellisuutta aivan uusista näkökulmista.
Joskus nämä kokemukset ovat olleet ihmeellisiä, joskus hämmentäviä, joskus syvästi koskettavia. Kaikki ne ovat kuitenkin olleet osa matkaa, joka on muovannut minusta sen, kuka olen tänään.
Tämä blogi on sinulle, joka olet avoin kuulemaan, pohtimaan ja ehkä tunnistamaan jotain myös omasta elämästäsi.
Kerron nyt teille omasta viime vuodesta. Vuosi 2025 oli vauhdikas ja merkityksellinen. Monet pitkään muhineet asiat konkretisoituivat viimein todeksi. Tekstissä on useampi usko tai älä -hetki – mutta kyllä, kaikki on tapahtunut mulle oikeasti. Tämä on minulle nykyään melko tavallista arkea, vaikka ymmärrän hyvin, että monen korvaan se saattaa...
Karjakatu 13 A, sininen talo ja toinen kerros, Tervetuloa!
Pappani oli aikanaan harras uskovainen. Niin uskovainen, että kiersi ympäri suomea ja ruotsinkin puolella saarnaamassa jumalan sanaa. Häntä voitaneen kutsua saarnamieheksi. Ristiriitaisen tilanteesta tekee se, että omaa perhettä ja lapsiaan hän kohteli kaltoin, jos ei jakanut hänen uskoaan. Silloin hän käänsi katseensa pois ja asetti ehdon omalle...
Olen elänyt lapsuuteni ilmapiirissä, missä uskonto tai pikemminkin lahkolaisuus on ollut osan oman sukuni kautta läsnä (ei siis koko suku vaan osa). Ei turvana ja rakkautena, vaan lähinnä tummana pilvenä ympärillä. Vanhempani erosivat aikuisiällä lahkosta, jolloin tuomitseminen ja poissulkeminen alkoi. Lapsi ei ymmärrä, miksi häntä tuomitaan tai...
