Olen harkinnut kauan tämän tekstin julkaisemista. Aihe on sellainen, joka jakaa vahvasti mielipiteitä sekä pelottaa suurinta osaa ihmisistä. Aihe on kuitenkin sellainen, jonka itse jouduin käymään läpi osana henkistä heräämisen prosessiani ja on ollut itse asiassa yksi tärkeimmistä oivalluksistani tällä matkalla.
Blogi - Matka Meedioksi
Muistelmia ja usko tai älä -kokemuksia henkimaailmasta, enkeleistä ja kasvusta nähdä maailma toisin
Tervetuloa lukemaan Matkaa meedioksi.
Tämä blogi on kokoelma tosia kokemuksia, muistoja ja oivalluksia vuosien varrelta – ajalta, jolloin oma maailmankuvani alkoi hiljalleen laajentua ja syventyä. Kerron matkastani meedioksi sellaisena kuin se on eletty: rehellisesti, maanläheisesti ja ilman turhaa silottelua.
Mukana on usko tai älä -hetkiä, enkelikohtaamisia, vierailuja henkimaailmasta sekä tilanteita, joita en olisi aikaisemmin osannut kuvitellakaan todeksi. Samalla tämä on tarina kasvusta – siitä, miten opin katsomaan elämää ja todellisuutta aivan uusista näkökulmista.
Joskus nämä kokemukset ovat olleet ihmeellisiä, joskus hämmentäviä, joskus syvästi koskettavia. Kaikki ne ovat kuitenkin olleet osa matkaa, joka on muovannut minusta sen, kuka olen tänään.
Tämä blogi on sinulle, joka olet avoin kuulemaan, pohtimaan ja ehkä tunnistamaan jotain myös omasta elämästäsi.
HUOM! Suosittelen sinua lukemaan tekstit osasta 1 alkaen ja siitä eteen päin osa: 2 jne... Muistelmat on kirjoitettu aikajärjestyksessä ja niissä on selvä jatkumo.
© Minna Hanhela 2026
Kaikki oikeudet pidätetään. Tekstien kopiointi, lainaaminen tai käyttö ilman lupaa on kielletty.
Kuten jo kerroin aikaisemmin blogissa nro 1, olivat enkelit ensimmäisiä, jotka ilmestyivät elämääni herättäen minut totaalisesti unestani. Koen, että olen aina jotenkin aistinut heidät, mutta en ole ymmärtänyt asiaa. Lapsuudessani ei koskaan puhuttu näistä asioista, olen saanut luterilaisen kasvatuksen. Ja olen aika kovapäinen, enkä ihan helposti...
Uskon nykyään reinkarnaatioon. Uskon siihen, että kuolema on vain portti seuraaville tasoille ja että kuoleman jälkeen sielumme palaa kotiin eli siihen valoon ja rakkauteen, mikä meissä kaikissa sisällämme koko ajan virtaa. Rakkaus ja rakastamisen taito on vain usein huonojen elämänkokemusten kautta piilotettuna itse kasvatetun muurin takana....
Osa 3: Kiltin tytön loppu
Hieman alle 40 -vuotiaana alkoi elämässäni useamman vuoden kestävä vaihe, jossa vanha minä kuoli ja uusi syntyi.
Jo ennen kouluikää näin unia, joita lapsen ei ehkä pitäisi nähdä. Silloin en vielä tiennyt, että ne kertoivat minusta enemmän kuin osasin ymmärtää – tai että ne kulkisivat mukanani koko elämäni ajan, muuttaen muotoaan mutta eivät merkitystään.
Kun enkelit ottivat ohjat – oma vuoteni 2025
Kerron nyt teille omasta viime vuodesta. Vuosi 2025 oli vauhdikas ja merkityksellinen. Monet pitkään muhineet asiat konkretisoituivat viimein todeksi. Tekstissä on useampi usko tai älä -hetki – mutta kyllä, kaikki on tapahtunut mulle oikeasti. Tämä on minulle nykyään melko tavallista arkea, vaikka ymmärrän hyvin, että monen korvaan se saattaa...
Karjakatu 13 A, sininen talo ja toinen kerros, Tervetuloa!
Anteeksiannosta
Pappani oli aikanaan harras uskovainen. Niin uskovainen, että kiersi ympäri suomea ja ruotsinkin puolella saarnaamassa jumalan sanaa. Häntä voitaneen kutsua saarnamieheksi. Ristiriitaisen tilanteesta tekee se, että omaa perhettä ja lapsiaan hän kohteli kaltoin, jos ei jakanut hänen uskoaan. Silloin hän käänsi katseensa pois ja asetti ehdon omalle...
Uskonnoista ja tuomitsemisesta
Olen elänyt lapsuuteni ilmapiirissä, missä uskonto tai pikemminkin lahkolaisuus on ollut osan oman sukuni kautta läsnä (ei siis koko suku vaan osa). Ei turvana ja rakkautena, vaan lähinnä tummana pilvenä ympärillä. Vanhempani erosivat aikuisiällä lahkosta, jolloin tuomitseminen ja poissulkeminen alkoi. Lapsi ei ymmärrä, miksi häntä tuomitaan tai...






